Kirjapainotaidon keksijän Johannes Gutenbergin menetelmä valaa kirjakkeet yksittäisiin valumuotteihin aikaansai kirjapainojen syntymisen. Painokoneiden tekninen kehitys oli hidasta. Vasta 1800-luvun alussa painamisessa käytetyt puristimet alkoivat väistyä sylinteripainokoneiden tieltä, jotka kehittyivät 1900-luvulla nykyiseen offsetpainokoneiksi. Varsinainen ensimmäinen sanomalehti ilmestyi Saksassa 1600-luvun alussa ja Suomen ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, Suomenkieliset Tieto-Sanomat, ilmestyi vuonna 1776.

(39 kt) Käsipainin, jolla Keskisuomalaisen edeltäjä Keski-Suomi -lehti painettiin vuosina 1871-1875, kuvattuna edestäpäin. Painimen hankki vuonna 1868 piirilääkäri W. S. Schildt omistamaansa kirjapainoon. Vuonna 1871 paino siirtyi Keski-Suomi -lehden perustajan, asioitsija H. F. Helmisen sekä lehtoreiden K. G. Göös ja J. F. Canth muodostamalle yhtiölle. Seuraavana vuonna paino myytiin edelleen lehtori Göösin yhdessä lehtori A. G. Weilinin kanssa muodostamalle toiminimelle Weilin & Göös, joka muutti Jyväskylästä Helsinkiin vuonna 1883. Konetta käytettiin vielä vuonna 1939 palstavedosten tekoon, kunnes sotien välisenä aikana hankittiin uusi oikaisuvedoskone. Nykyisin paininta säilytetään Weilin & Göösin painotalossa Espoossa. Käsipainokoneen etupuolella on ns. värihierinpöytä (ei näy kuvassa), josta väri väritelojen avulla siirrettiin painoladelmaan. Ladelman päälle asetettiin puhdas paperiarkki ja liina, jonka jälkeen yksinkertaisesti painettiin vipua. Vaikka koneen nimi on käsipainin, niin kyseessä on kuitenkin enemmän puristin. Koneen valmistaja on Dingler'sche Maschinen Fabrik, Zweibrücken. Kuvaaja PF-studio, kuva Weilin+Göösin kuva-arkisto. Sanomalehden edeltäjiä eli muita joukkoviestimiä voisi luetella pitkän listan. Näihin kuuluisivat mm. viidakkorummut, savumerkit ja vainovalkeat. Järjestelmällisen joukkoviestimen muodostivat Suomessa kuitenkin jumalanpalvelukset, joissa luettiin myös maalliset kuulutukset vuoteen 1925 saakka. Kirkonkuulutusten osuus kuitenkin väheni 1800-luvun lopulla, kun kasvava lehdistö, yleistyvä lukutaito ja tehostuva postinkanto tekivät kuulutukset tarpeettomiksi. Kaiken takana oli saksalaisen Johannes Gutenbergin 1440- ja 1450 -lukujen vaihteessa keksimä kirjapaino. Mainzilainen Gutenberg (n. 1397-1468) keksi valaa ladottavat kirjakkeet yksitellen kaiverrettuihin valumuotteihin. Tämän menetelmän avulla voitiin nyt valmistaa rajattomasti samanlaisia kirjakkeita. Valun lisäksi Gutenberg keksi kirjakemetalliseoksen ja ilmeisesti myös painovärin. Edellisen koostumus (tavallisimmin 70 osaa lyijyä, 25 osaa antimonia ja 5 á 10 osaa tinaa) säilyi koko kirja- ja lehtipainon "metallikauden" suurinpiirtein samanlaisena. Samoin painokoneen eli itseasiassa puristimen rakenne säilyi 1800-luvulle lähes muuttumattomana. Kirjapainoteollisuus alkoi varsinaisesti vasta 1800-luvulla Saksassa, kun Friedrich Koenig valmisti vuonna 1812 ensimmäisen menestyksekkään sylinteripainokoneen. Tätä seurasivat 1860-luvulla automaattinen kohopainorotaatio ja 1900-luvulla keksittiin nykyinen offsetpainomenetelmä. Sanomalehdet eivät suinkaan syntyneet heti kirjapainotaidon keksimisen myötä. Lehtien edeltäjiä olivat ns. uutiskirjeet, joiden nimet elävät vieläkin lehtien nimissä (zeitung, news, journal). Sanomalehdiksi nämä yhden tai muutaman uutisen kirjeet muodostuivat silloin, kun niitä alettiin toimittaa säännöllisesti. Ensimmäisenä sanomalehtenä on pidetty Wolfenbüttelissä (nykyisessä Saksassa Hannoverin lähellä) ilmestynyttä Avioso, Relation oder Zeitung -lehteä, joka täytti vuonna 1609 sanomalehden perusedellytykset: säännöllisyyden ja ajankohtaisuuden. Suomeen kirjapainotaito oli levinnyt 1600-luvun puolivälissä, mutta ensimmäinen suomalainen sanomalehti ilmestyi vasta vuonna 1771. Se oli turkulaisen Aurora-seuran ruotsinkielinen lehti nimeltä Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo. Vuonna 1776 ilmestyi Mynämäen rovastin Anders Lizeliuksen Suomenkieliset Tieto-Sanomat. Tämä ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti ilmestyi vain kyseisen vuoden ajan. Kesti aina 1860-luvulle kunnes Suomi sai koko maan kattavan sanomalehdistön. Turku säilytti johtavan lehtikaupungin aseman, mutta talous- ja hallintokaupungit kuten Viipuri, Helsinki, Oulu, Kuopio, Vaasa, Porvoo ja Hämeenlinna kehittyivät myös lehtikeskuksiksi. Jyväskylä, koulukaupunki sai ensimmäisen lehtensä vuonna 1864 Seminaarin johtajan Uno Cygnaeuksen aloitteesta.