Lassi "Puuma" Utsjoki - Keskisuomalaisen kuuluisa toimittaja ja toimitussihteeri

Sisäkuva Keskisuomalaisen toimituksesta (Kauppakatu 17) noin vuosilta 1935-1940. Vasemmalla toimitussihteeri Lassi "Puuma" Utsjoki (1893-1957) ja oikealla toimitussihteeri Heikki Särkkä, kumpikin kirjoituskoneen ääressä. Takaseinän peittää sanomalehdille varattu lokerikko.

Kuvaaja tuntematon, kuva Keskisuomalaisen museon kuva-arkisto.

(42 kt)

Lassi "Puuma" Utsjoki - famous editor and subeditor of Keskisuomalainen

Interior of the editor of Keskisuomalainen cirka 1935-1940. Subeditors Lassi "Puuma" Utsjoki and Heikki Särkkä are sitting behind typewriters. The shelves are for "rival" newspapers.

Lars Bernhard Konstantin Schlüter was born in Utsjoki in 1893. He changed his family name in 1933 according the region he was born. In 1927 he get married with Aino Mathews. The marriage was childless, but Aino had two sons, Edward and John, from her previous marriage.

Utsjoki came to Jyväskylä by accident, as he has told. The train left him to the railway station and from there he walked to a local hotel to stay overnight. There was no music, so Utsjoki started to play his violin. So he became first a café player and later a partner of a local picture theatre.

In 1924 he began to write small stories, which were published in Keskisuomalainen. At the same year he became an editor for the summer and the year after he became an official editor. In 1932 he was promoted to subeditor. Utsjoki passed away in autumn in 1957, when he was writing a newspaper item about trotting race.

Utsjoki was a journalist, but he was also well-known artist, fiddler, composer, a leader of a choir and a music educationalist.

Lars Bernhard Konstantin Schlüter syntyi Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Utsjoella vuonna 1893. Vanhemmat olivat nimismies Lars Schlüter ja Aino Sarlin. Sukunimensä Lars muutti vuonna 1933 Utsjoeksi täyttäessään 40 vuotta. Seitsemän vuotta aikaisemmin hän oli mennyt naimisiin Aino Mathews'in (os. Kauppinen) kanssa. Avioliitosta tuli lapseton, mutta perheeseen kuuluivat Ainon pojat Edward ja John tämän edellisestä avioliitosta. Lassi Utsjoen sukulaisista voidaan mainita vielä Bruno Sarlin, Vaasan läänin maaherra vuosina 1920-1930 sekä serkku, pirtukuningas Algot Niska.

Jyväskylään Utsjoki tuli omien sanojensa mukaan sattumalta vuonna 1922. "Juna jätti minut kerran täkäläiselle rautatieasemalle ja kun ei siellä voinut yöpyä siirryin erääseen hotelliin, missä ei ollut soittoa. Niinpä kaivoin riemurasiani (viulu) esiin ja aloin soittaa..." Tätä ennen Utsjoki oli vaellellut eri puolella Suomea. Vapaussotaan mennessä hän oli ennättänyt viettää aikaa Oulussa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Viipurissa, Joensuussa ja Hämeenlinnassa. Lisäksi hän opiskeli neljä vuotta Helsingin musiikkiopistossa. Kesäisin hän oleskeli Iisalmessa ja Puumalassa, josta myös hänen kuulu pakinanimimerkkinsä Puuma on peräisin.

Utsjoesta tuli Jyväskylässä kahvilasoittaja, sittemmin elokuvateatterin osakas. Vuoden 1924 tienoilla hän alkoi kirjoittaa pikkutarinoita Keskisuomalaiseen lähinnä musiikista ja urheilusta eli hän oli senttari, tilapäinen avustaja. Vuonna 1924 hänestä tuli kesätoimittaja ja virallisesti hänet nimitettiin toimittajaksi Keskisuomalaiseen 1.10.1925. Maalaisliittolaisen Saarijärven Paavo -lehden tukiyhtiön Oy Keskimaan ostettua Keskisuomalaisen vuonna 1932 Utsjoesta tuli Keskisuomalaisen toinen toimitussihteeri Heikki Särkän ohella. Lassi Utsjoki kuoli työnsä ääreen vuonna 1957 olleessa tekemässä lehtijuttua Jyväskylän Hippoksen syysraveista.

Utsjoen elämästä voidaan jaksottaa toimintaan lehtimiehenä ja taiteilijana. Keskisuomalaisen toimittajan työn lisäksi Utsjoki oli myös maakunnan kuulu taiteilija, viuluniekka, yleisöjuhlien esiintyjä, säveltäjä sekä sanoittaja, tunnustettu kuoronjohtaja ja musiikkipedagogi. Harrastuksista voidaan mainita Utsjoen toiminta Keski-Suomen riistapäällikkönä useita vuosia. Hän oli arvostettu kennelmies ja toimi palkintotuomarina erityisalanaan suomenajokoira. Lisäksi hän kuului metsästys- ja kennel alan yhdistyksiin kansallisella tasolla. Vuosina 1927-1936 hän toimi Jyväskylän silloisen seminaarin (sittemmin Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulu ja nyt Jyväskylän yliopisto) viulunsoiton opettajana.

Lisää "Puumasta", ks. Rautio, Erkki, Lassi Utsjoki, Jyväskylä 1987.