(54 kt) Sveitsiläisvalmisteinen Wifag OF 790 -offsetrotaatio marraskuun lopussa Keskisuomalaisen rotaatiosalissa vuonna 1995. Offsetpainokoneen nimi juontuu painomenetelmästä. Painoväriä ei levitetä suoraan painopelliltä painomateriaalille, vaan ensin se siirretään kumikankaalla päällystetylle sylinterille. Siitä se sitten siirretään painettavaan materiaaliin. Tästä siis johtuu nimitys offset eli siirto. Tällä painomenetelmällä laitteisto kestää kulutusta pidempään. Koneessa näkyy vanha Keskisuomalaisen liikemerkki, joka seuraavana vuonna vaihtui nykyiseen. Kuvaaja Risto Aalto, kuva Keskisuomalaisen toimituksen kuva-arkisto. Swiss made Wifag OF 790 offset newspaper press in a rotation-room of Keskisuomalainen in November, 1995. In offset printing the image and the non-image areas of the plate are on the same level. Earlier the image was exposed on a negative film, nowadays this is done with computers (so called computer-to-plate). Then the plate is mounted on the plate cylinder and a dampening solution is applied to it. Dampening solution adheres to the non-image area of the plate and next ink is is applied to the plate. The wet area repels ink which adheres only to the dry image area. The ink is transferred first from plate cylinder to a blanket cylinder from where it is transferred to the printing material. This explains the name of the printing technique, offset. Offset printing technique was developed in 1900's and the first tests with newspapers were made in the United States in 1930's. The final break-through of the techique in Finland took place in 1970's. Offset newspaper press has been used in Keskisuomalainen since 1973. Kohopainoon verrattuna offset tarjosi paremman jäljen erityisesti kuvapainatuksessa. Nykyinen offsetpainomenetelmä keksittiin 1900-luvulla ja sanomalehtien osalta ensimmäiset kokeet tehtiin Yhdysvalloissa 1930-luvun lopulla. Suomessa offsetpainotekniikkaan alettiin siirtyä 1960-luvulla ja varsinainen läpimurto tapahtui 1970-luvulla. Valkeakosken Sanomat otti Suomessa ensimmäisenä offsetin käyttöön vuonna 1965. Offsetpainoon siirryttäessä metalliladonta alkoi myös vähitellen väistyä. Toisin kuin kohopainorotaatiossa, niin offsetmenetelmässä painettava ja tyhjä alue ovat samalla tasolla painopellillä. Painettavan lehden sivut kuvattiin aluksi negatiivifilmille, josta ne valotettiin painopellille. Nyt tulostus painopellille tapahtuu suoraan tietokoneelta. Painamisessa kostutusvesi tarttuu sylinterin ympärillä olevalle painopellin tyhjille osille niiden kemiallisen rakenteen vuoksi. Tämän jälkeen painolevylle levitetään painoväri, mutta märät alueet hylkivät sen. Väri siis tarttuu vain painopellin kuiville alueilla, joista se siirtyy kumisylinterin kautta painomateriaalille. Keskisuomalainen siirtyi kohopainosta laakapainoon kuuluvaan offset-menetelmään ensimmäisenä suurehkona maakuntalehtenä elokuun lopussa vuonna 1973. Lehden sivukoko muuttui samalla pohjoismaisen standardin mukaiseksi eli kahdeksanpalstaiseksi. Ensimmäinen offsetrotaatio pystyi painamaan 25 000 kappaletta 32-sivuista lehteä tunnissa. Viimeinen uudistus oli kuvassa näkyvä uusi offsetrotaatio, jolla voidaan painaa maksimissaan 40 000 lehteä tunnissa suurimman sivuluvun ollessa 64, täysin nelivärisenä 48. Normaalisti painetaan 35 000-37 000 lehteä tunnissa, joiden painamiseen kuluu aikaa noin kaksi ja puoli tuntia. Lehden virallinen levikki on hieman yli 76 000 kappaletta, mutta lehteä painetaan noin 80 000 kappaletta. Tämä johtuu lain mukaan luovutettavista vapaakappaleista, näytenumeroista ja vuoden ajan mukaan vaihtelevista lehden pätkätilauksista. Ensimmäinen tuotantoajo kuvan painokoneella oli 30.11.1993, jolloin painettiin Suur-Jyväskylän lehteä.